Story of Software Sauna 2/2 (in Finnish)

Sorry, but the story behind Sauna only in Finnish.

Vähälumisesta vapusta toivottavasti kaikki ovat selvinneet ja business as usual jatkuu. Palaan tässä viime viikolla aloittamani blogin toisessa osassa koodaripulaan ja etäkoodiin. Huomaamatta taisimme keksiä uudehkon termin, kun etäkoodista tai -koodauksesta ei ole pahemmin merkintöjä netin ihmeellisessä maailmassa. Aina on hyvä olla aikaansa edellä, joten varmuuden vuoksi lanseerasimme ainakin omalta taholtamme hashtagin #etäkoodi SoMeen 😉 Avaan alla hieman lisää, mitä tämä nyt sitten tarkoittaa…

Vielä tähän alkuun joudun sivuamaan koodaripulaa, johon päätin edellisen blogin. Sunnuntaina tivi.fi julkaisi oivan kirjoituksen Talentedin loistavasta tiimistä ja miten he ovat omalta osaltaan lähteneet parantamaan markkinatilannetta Suomessa. Ilo työskennellä näiden talenttien kanssa tämän asian eteen.

Etäkoodaus 

Rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta haluan puhua etäkoodista/ -koodauksesta ja etätiimeistä, en nearshoringista tai ulkoistuksesta. Samoista asioista puhutaan, mutta jälkimmäisillä termeillä on usein hieman negatiivinen kaiku, sillä niistä nostetaan esiin mm. kommunikaatio-ongelmat sekä kulttuuri- ja aikaerot, mikäli asiat eivät ole menneet täysin putkeen ulkomaisen partnerin kanssa. Tämä siis riippumatta toimialasta, on sitten kyseessä softakehitys, asiakaspalvelu tai kirjanpito. Toki loistavia menestystarinoitakin on olemassa ja usein asiat menevät “ihan ok” ilman suurempia haasteita. Mutta parantamisen varaa voisi olla…

Sitten meillä on vielä organisaatioiden sisällä liian usein kytevä muutosvastarinta kaiken uuden ja tuntemattoman suhteen, mikä ei helpota etätiimien käyttöä saati käyttöönottoa. Tämä taas johtaa usein sisäisin ristiriitoihin, sillä myynti vetäisi ja myyjät tekisivät kaiken saadakseen lisää bisnestä sisään, mutta koodaripula uhkaa projektien toteuttamista. Mikäli tässä tilanteessa organisaation jokin osa haraa vastaan on usein haasteita tiedossa, jos mukaan jossain vaiheessa sitten astuu kolmas osapuoli. Tämä osapuoli voi myös olla sisäinen etätiimi (eng. captive), jos yritys päättää perustaa oman toimipisteen ns. low cost maahan, mikä sekään ei ole halpaa puuhaa lähteä rakentamaan.

Omasta kokemuksesta voin yhtyä edellä mainittuihin haasteisiin, mutta juuri näistä viisastuneena ja omatessani palavan halun muuttaa markkinaa sekä luoda positiivisia kokemuksia olivat alunperin syitä, joiden kautta syntyi Software Sauna.

Meidän toiminnassa kaiken keskiössä on “the Nordic twist”, jonka myötä me haluamme tuoda etäkoodaukseen rutkasti lisää läpinäkyvyyttä, luotettavuutta ja partnership-ajatusta, mikä helpottaa palvelun ostamista, tuottamista ja yhteistyötä. Se että olemme Kroatian (ja koko Balkanin?) ensimmäinen suomalainen IT-startup ja vannomme pohjoismaalaisuuden nimeen, tekee meistä hyvässä mielessä erilaisen niin Kroatiassa kuin markkinassa, johon tarjoamme palveluitamme. Olemme tehneet päätöksen, että palkkaamme ainoastaan kokeneita ohjelmistokehittäjiä tiimiimme, jotta pystymme siltä osin takaamaan korkealaatuisen palvelun. Tämän laatuleiman saa otsaansa tai kankkuunsa, kun tekninen taitotaso on varmistettu meidän suomalaisen partnerin Talentedin toimesta. Clean code, craftsmanship ja ketterät menetelmät ovat DNA:ssamme. Kokemuksen, prinsiippien ja organisaatiokulttuurin ollessa kunnossa fokus siirtyy sitten kommunikaatioon, minkä tiedämme taklaavan etätiimien käytöstä ne pahimmat möröt.

Kommunikaatio

Jokainen suomalainen “IT-mies” (tai nainen) eli koodari, projektipäällikkö tai CTO jne. puhuu vähintäänkin sujuvaa rallienglantia, jolla yhteistyö luistaa, kunhan vain mahdolliseen työkielen vaihtoon suhtautuu avoimin mielin. Toki videomiittingeissä ja telcoissa on hyvä saada suunsa auki, mutta slackissa kommunikointi on vielä helpompaa, jos alkuun lontoo ei tunnu taipuvan. Kun muistetaan vain dokumentaatio ja kommunikaatio pitää sovitussa kielessä yhteistyön ajan, niin pikkuhiljaa huomataan, että kaverithan toisessa päässä ovat tekijämiehiä/-naisia (tulemme muuten tukemaan #mimmitkoodaa toimintaa Kroatiassa) ja kertovat yhtä huonoja vitsejä kuin härmässä. Toki uuden etäkumppanin kanssa on hyvä sopia tarkasti työnjaosta, säännöistä ja raameista unohtamatta tutustumista projektin alussa. Yhteenkuuluvuuden tunne on erittäin tärkeää, kun töitä tehdään maarajojen yli. Tiimiläisten olisi hyvä viettää pari päivää tai viikkoakin yhteistyön alussa samoissa tiloissa, jotta todellinen ja toimiva partnerius saadaan luotua. Eikä se ole pahitteeksi tavata useamminkin projektin/yhteistyön pituudesta riippuen.

Kertauksena vielä muistetaan kommunikaatio, kommunikaatio ja kommunikaatio, niin yhteistyö nousee uudelle levelille.

Ai niin, ja asiakas on luonnollisesti aina tervetullut meille Kroatiaan! Voitte lähettää vaikka koko tiiminne meidän tiloihin, vuokrataan talo tai/ja käydään purjehtimassa kimpassa, kunhan ensin kirjoitetaan puhdasta koodia 🙂

P.S Kroatia valikoitui allekirjoittaneen rakkaudesta kyseistä maata kohtaan. Onneksi markkinatutkimus tuki ideaa, eikä 2,5h suorat lennot Helsingistä ole pahitteeksi. Saati sitten tunnin aikaero Suomeen ja erittäin korkeasti koulutettu sekä kielitaitoinen työvoima. Unelmoi. Toteuta. Elä unelmaa.

// llkka-Cristian aka Saunamajuri

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *